Siirry pääsisältöön

Keittiön kiertoajelu

Huomasin keittiökuvia tutkiessani, että en ole kuvannut valmista keittiötä kaikilta seiniltä, joten tässäpäs niitä olisi. Olen ollut keittiön toimintaan tyytyväinen, enkä vuoden asumisen jälkeen muuttaisi muuta, kuin altaan värin.

Hyvin kalkkinen vesi ja musta allas ei ole hyvä yhdistelmä, koska allasta on mahdoton pitää siistin näköisenä. Vaikka allas on puhdistettu perusteellisesti, näkyy siinä aina kalkkijäämiä, mitkä eivät lähde ahkerallakaan pesulla.

Keittiön yksi korkea kaappi on uhrattu siivousvälineille, joten korkeat kaapit sisältävät pelkästään kylmäkodinkoneita, uunin, mikron sekä siivouskomeron. Kaikki kuiva-aineet ovat isoissa vetolaatikoissa, sekä ruokailuvälineet ja mausteet ovat isojen laatikoiden sisällä olevissa piilolaatikoissa. Kätketyt laatikot kuulostavat hankalalta käyttää, mutta minä olen tykännyt, eikä muukaan perhe ole reklamoinut asiasta.

Yläkaapit kätkevät sisäänsä yhden poikkeuksen, normaaliin Suomalaiseen keittiöön nähden. Meillä ei ole kuivauskaappia. Mielestäni kuivauskaappi oli turha, koska se oli aina väärän kokoinen, ritilät olivat vääränlaiset ja astiat mitä pesen käsin, eivät koskaan mahtuneet kaappiin. Lisäksi vältän hankkimasta astioita, mitä ei voi pestä tiskikoneessa.

Ikkunan alla olevan kaapin sokkelissa on rikkaimuri, joka on ollut yllättävän vähällä käytöllä. Johtunee siitä, että taloon muuttaessamme hankimme keskuspölyimurin lisäksi robotti-imurin, josta en enään luopuisi. Sokkelissa sijaitseva imuri olisi kannattanut sijoittaa lähemmäs ruokapöytää ja perheen pienimmän syöjän viereen, niin se olisi ahkerammassa käytössä.







Kommentit

Suosittelen tekstejä

Peikonlehti

Peikonlehti kurottelee kattoon ja tähän asti se on kasvanut seinää vasten ilman tukea. Mittaa on niin reilusti, että kasvi oli pakko tukea jollain keinolla, ettei se vahingossa kaadu ja katkea. Yleensä peikonlehdelle käytetään sellaisia ruskeita kookoskeppejä, mutta itse en niiden ulkonäöstä välitä ja halusin näkymättömämmän ratkaisun. Kiinnitimme tuen suoraan seinään ja tukena käytettiin keittiötarvikkeille tarkoitettua tankoa, jollainen meillä on myös keittiötason päädyssä. Viimeisessä kuvassa näkyy kasvituki asennettuna seinään, mutta ilman kasvia.   Peikonlehdelle kasvutuki seinään    

Terassin uusi pinta

Niinähän siinä sitten kävi, vaikka toisin vannoin. Meille ei enään tule sävytettyä terassia, kun sen kunnostuksessa on joka vuosi niin kova urakka. Vannomisesta huolimatta, terassi on nyt on käsitelty sävytetyllä Virtasen öljyllä ruskeanharmaaksi ja hyvältähän se näyttää. Pelkän ulkonäön vuoksi emme terassia öljynneet, vaan pelkäsimme lämpökäsitellyn puun alkavan halkeilla ja tikkuuntua ajan myötä. Etelään avautuva iso terassimme on lähes koko päivän auringon armoilla ja se alkoi jo näkymään terassin kunnossa. Käsittelimme laudat värittömällä Virtasen öljyllä edellisenä kesänä ja siltikin auringon vaikutus näkyi jo pahasti laudoissa. Myyjä kertoikin nyt, että sitä parempi UV-suoja mitä tummempi sävytys öljyssä on, joten päädyimme tummaan harmaaseen. Tällä kertaa panostimme myös työvälineisiin, painepesuriin hommattiin terassipesuri vaihtopää, joka oli mielestäni koko 35 euronsa arvoinen ostos. Terassipesuri ei roiskinut likaisia vesiä pitkin ikkunoita tai seiniä ja terassista tuli

Istuinpäällisen verhoilu

Siirrän istuinpäällisen verhoiluohjeen vanhasta sulkemastani blogistani tänne.  Ensimmäisenä tärkeimmät, eli työkalut. Vanhan verhoilun poistamisessa ja uuden asentamisessa käytin oheisia työkaluja. Kangassakset, Papukaijapihdit, minikokoinen sorkkarauta, niittari ja siihen sopivia niittejä (korkeus 6mm, mutta voisivat varmaan olla korkeampiakin).  Ensin poistetaan vanha verhoilu, johon minisorkkarauta on oiva väline. Kuvan asettelu on vain malliksi, koska yleensä laitan sorkkaraudan kankaan ja puun väliin, jolloin käytän kangastakin apuna, että saan niitin toisen reunan irti puusta.    Kun niitin reuna on irroitettu, sen saa helposti pihdeillä irti. Irroita kaikki niitit ja alkuperäinen kangas, sekä tarkista tarvitseeko pehmusteita vaihtaa. Kun istuinosa on valmis uudelle kankaalle, asettele kangas pöydälle ja istuinosa sen päälle. Tarkista, että istuin on keskellä, jolloin kangasta jää terpeeksi kaikille reunoille. Kangas niitataan yksi reuna kerrallaa