Siirry pääsisältöön

Piha

Pihatyöt ovat edenneet kiitettävästi loman aikana, maalaus ja istutusalueet alkavat olla kuosissa. Nurmikko olisi tietysti kiittänyt muutamasta sadepisarasta, mutta erityisesti lomalaiset ovat nauttineet aurinkoisesta säästä.

Alla useamman kuvan päivitys siitä, missä vaiheessa pihalla ollaan. Paljon ei puutu, että päästään nauttimaan pihan ylläpitovaiheesta. Ruohon leikkuu, kasvimaan hoito ja rikkaruohojen nyppiminen ovat sellaista kesään kuuluvaa pientä puuhaa.

Nimeän tässä samalla pihan uudet tulokkaat, että muistan vielä parin vuoden päästä mitä pihalla kasvaa. Syreenin sain äitienpäivän kukkana ja oikein mieluinen kukka olikin. Purppurakeijunkukat kasvavat pionien välissä ja näkyvät seasta punertavien lehtien ansiosta.
  • Unkarinsyreeni rungollinen (Syring josikaea) 
  • Purppurakeijunkukka (Heuchera micrantha 'palace Purple')

Rungollinen unkarinsyreeni ja purppurakeijunkukka pionien välissä.


Tyrni


Lähinna kuvaajaa sijaitsee Latvian matala kirsikka, joka korvasi paikalla aiemmin kasvaneen kurejoen kesäomenan, mikä ei selvinnyt ensimmäisestä talvesta. Ruusunagervot ovat taaimmaisena, lähinnä taloa. Alla olevasta kuvasta näkyykin, että talon päätykolmiot odottavat vielä maalia, mutta muuten toinen maalauskierros on voiton puolella.
  • Kirsikka Latvian matala (prunus cerasus, omajuurinen)
  • Ruusuangervo (Spiraea japonica Froebelii)




Autotallin takana sijaitsee viimeinen rakennusajan puukasa, mutta näitä ei raski laittaa polttopuuksi. Ainakin kasvilavan laajennus on suunnitteilla ja pieni silta naapurin puolelle. Ehkäpä jotain muutakin pientä..
  • Hapankirsikka Artturila (Prunus cerasus, omajuurinen)

Äärimmäisenä oikealla on lisää kirsikkaa. Jänikset söivät meidän tuurenpihlajat, joten toisen tilalle tuli kirsikka ja toisen tilalle uusi tuurenpihlaja. Puiden keskellä kasvaa jokin syreeni, mutta lajikkeesta ei ole tietoa. Talvesta viisastuneena, tuurenpihlajan ympärillä on jo nyt suoja, etteivät puput pääse maistelemaan puuta. 
  • Kirsikka Sikkolan kuulasmarja (prunus cerasus, omajuurinen)

Kommentit

  1. Kirsikan ja tuurenpihlajan taakse on 2018 syksyllä istutettu hopeakuusi 'Picea pungens Glauca' ja toiseen reunaan pihaa terijoensalva. Kuusen ja terijoensalavan väliin istutettiin 2019 kesällä kolme pilvikirsikkaa. Neljäs pilvikirsikka päätyi Artturilan hapankirsikan kanssa samalle istutusalueelle.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Mukavaa, kun jätät viestin.

Suosittelen tekstejä

Peikonlehti

Peikonlehti kurottelee kattoon ja tähän asti se on kasvanut seinää vasten ilman tukea. Mittaa on niin reilusti, että kasvi oli pakko tukea jollain keinolla, ettei se vahingossa kaadu ja katkea. Yleensä peikonlehdelle käytetään sellaisia ruskeita kookoskeppejä, mutta itse en niiden ulkonäöstä välitä ja halusin näkymättömämmän ratkaisun. Kiinnitimme tuen suoraan seinään ja tukena käytettiin keittiötarvikkeille tarkoitettua tankoa, jollainen meillä on myös keittiötason päädyssä. Viimeisessä kuvassa näkyy kasvituki asennettuna seinään, mutta ilman kasvia.   Peikonlehdelle kasvutuki seinään    

Terassin uusi pinta

Niinähän siinä sitten kävi, vaikka toisin vannoin. Meille ei enään tule sävytettyä terassia, kun sen kunnostuksessa on joka vuosi niin kova urakka. Vannomisesta huolimatta, terassi on nyt on käsitelty sävytetyllä Virtasen öljyllä ruskeanharmaaksi ja hyvältähän se näyttää. Pelkän ulkonäön vuoksi emme terassia öljynneet, vaan pelkäsimme lämpökäsitellyn puun alkavan halkeilla ja tikkuuntua ajan myötä. Etelään avautuva iso terassimme on lähes koko päivän auringon armoilla ja se alkoi jo näkymään terassin kunnossa. Käsittelimme laudat värittömällä Virtasen öljyllä edellisenä kesänä ja siltikin auringon vaikutus näkyi jo pahasti laudoissa. Myyjä kertoikin nyt, että sitä parempi UV-suoja mitä tummempi sävytys öljyssä on, joten päädyimme tummaan harmaaseen. Tällä kertaa panostimme myös työvälineisiin, painepesuriin hommattiin terassipesuri vaihtopää, joka oli mielestäni koko 35 euronsa arvoinen ostos. Terassipesuri ei roiskinut likaisia vesiä pitkin ikkunoita tai seiniä ja terassista tuli

Istuinpäällisen verhoilu

Siirrän istuinpäällisen verhoiluohjeen vanhasta sulkemastani blogistani tänne.  Ensimmäisenä tärkeimmät, eli työkalut. Vanhan verhoilun poistamisessa ja uuden asentamisessa käytin oheisia työkaluja. Kangassakset, Papukaijapihdit, minikokoinen sorkkarauta, niittari ja siihen sopivia niittejä (korkeus 6mm, mutta voisivat varmaan olla korkeampiakin).  Ensin poistetaan vanha verhoilu, johon minisorkkarauta on oiva väline. Kuvan asettelu on vain malliksi, koska yleensä laitan sorkkaraudan kankaan ja puun väliin, jolloin käytän kangastakin apuna, että saan niitin toisen reunan irti puusta.    Kun niitin reuna on irroitettu, sen saa helposti pihdeillä irti. Irroita kaikki niitit ja alkuperäinen kangas, sekä tarkista tarvitseeko pehmusteita vaihtaa. Kun istuinosa on valmis uudelle kankaalle, asettele kangas pöydälle ja istuinosa sen päälle. Tarkista, että istuin on keskellä, jolloin kangasta jää terpeeksi kaikille reunoille. Kangas niitataan yksi reuna kerrallaa